Paradelle

Utuisissa pilvissä murheen sävelet,
utuisissa pilvissä murheen sävelet,
puron hopeiset kalat ja yön ja päivän linnut,
puron hopeiset kalat ja yön ja päivän linnut.
Kalat ja murheen päivän hopeiset linnut
ja puron sävelet yön valon utuisissa pilvissä

Aukeaa ruusut, sa niityllä kävelet,
Aukeaa ruusut, sa niityllä kävelet
Niityn valo kirkas ja huimaavat tuoksut,
niityn valo kirkas ja huimaavat tuoksut.
Aukeaa tuoksut ja niityllä valo.
Sa kirkas, ja niityn ruusut huimaavat!

”Liekö pahuutta lain?” sa houreissa epäilet,
”Liekö pahuutta lain?” sa houreissa epäilet.
Ilmassa ympäri kieppuu hyönteisten hunnut,
ilmassa ympäri kieppuu hyönteisten hunnut.
Sa ilmassa epäilet: houreissa ympäri kieppuu
lain hunnut. Pahuutta hyönteisten liekö?

Ja sa kävelet pilvissä, ilmassa epäilet:
(kalat kieppuu, huimaavat sävelet)
”Liekö hyönteisten pahuutta hopeiset ruusut?”
Ja niityllä aukeaa murheen hunnut
Yön utuisissa houreissa päivän tuoksut ja sa:
ympäri puron, niityn linnut: lain kirkas valo.

3 kommenttia:

  1. Tattis. Ei tosin ole itsekeksitty, vaan amerikkalaisten 1990-luvulla kekkasema ja 1100-luvun ranskalaisten nimiin panema runomuoto.

    VastaaPoista