Istun mattolaiturilla ja kalatiira kehrää ilmaa.
Kieputan vyyhdeksi sen lennon ja kudon kunnon runokuvan,

sellaisen, jossa on auringon valo, valo auringon,
              veden heijastus tai heijastus veden,
ah, oi, kaunis poika, tyttö kaunis,
              ja huutomerkit nämä !! tämä häkeltynyt puolipiste ;

Se on niin helppoa,
              lukea linnunlentoa, tuulipunosta
ja puhua,
              puhua siitä kuin runosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti