On vaiennut kuin metalliseos hän,
joka kiihkeästi öljysi vuoksesi
vessanoven saranat,
viilteli urheasti nukkejen kaulat,
etsi leipää yhteiseen pöytään.

Etsi työtä, möi rakkauden raaka-ainetta
lapsihalvauksen kalvamassa aurinkohoureessa.

Oi Leila! Ovat Neuvostoliiton radiot vaienneet.
Voitelemme paahtoleipämme valolla.

Olemme kuollut lammas ja vihervarpunen,
olemme nestor notabilis, joka rakastelee unissaan.

Fakkiutunut ninja kiikaroi metsää
ja kääntöportit syövät aamun ensimmäisen neitsyen,
neiti Estellen.

Lobbarit raatavat palkkansa eteen,
kyynärpäitä myöten meressä.
Viidakkovärjätyt velkojat tarjoavat laihaa keittoa,
vievät työpaikat, sytyttävät öljylähteet ja tytöt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti